JUTTELIN viime viikolla siivoojamme kanssa. Kysyin, miten vuodenvaihteen iso heikennys kotitalousvähennykseen on vaikuttanut?
”Paljon, paljon asiakkaita on lähtenyt. Monelta meistä työt ovat loppumassa.”
Samaa olen kuullut muualtakin. Siivousta ja hoivakäyntejä harvennetaan tai lopetetaan kokonaan, remontteja lykätään. Tehdään itse eikä osteta palveluja. Tilataan sen sijaan Temusta kiinalainen robotti-imuri tai kutsutaan serkkupojan kaveri tekemään pimeää sähköremppaa.
Suurin osa meistä ei tunne täsmälleen kotitalousvähennyksen suuruutta. Siksi moni ei edes huomaisi pieniä viilauksia vähennykseen.
Mutta nyt maan hallitus otti kirveen käyttöön. Siivous- ja hoivatyön vähennysprosentti putosi 60:stä 35:een ja enimmäismäärä 3500 eurosta 1600:aan. Remonttitöissä vähennys oli jo vanhastaan matalampi. Psykologinen vaikutus on todella suuri.
EMME me hyväosaiset paljoa kärsi tästä muutoksesta. Tästä kärsivät pienet yritykset ja niiden pienituloiset työntekijät, joilta jäävät palkat, sotut ja eläketurva rehellisestä työstä saamatta. Ja ne asiakkaat, joille kynnys palvelujen ostamiseen nousi nyt liian korkeaksi. Vähennyksen käyttäjien keskitulo on lähellä keskipalkkaa. Neljä kymmenestä vähennyksen saajasta on ollut eläkeläisiä.
Valtiontalous ei tällä nouse tippaakaan. Nettohyöty jää vähiin, jos yrityksiltä ja työntekijöiltä kerätyt verot jäävät uupumaan ja vastaavasti työttömyysmenot kasvavat. Jokaisesta palvelun ostamiseen käytetystä satasesta nimittäin maksetaan arvonlisäverot, yrityksen yhteisöverot, työntekijöiden tuloverot, sotu- ja eläkemaksut.
Vaikka ei ole syytä sortua ”vähennys maksaa itse itsensä” väittämiin, aika suuri osa näillä kyllä kuittaantuu.
KOTITALOUSVÄHENNYS vähentää harmaata taloutta ja siihen liittyy hyvin harvoin väärinkäytöksiä. Näin todettiin Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikön perusteellisessa tutkimuksessa pari vuotta sitten. Kaikkiaan peräti 34 000 yritystä on ollut tekemisissä vähennyksen kanssa.
Ennen vähennyksen käyttöönottoa keskustelu kotiremppamiehen kanssa meni jokseenkin näin: ”Paljonko maksaa?” ”Tonnin.” ”Siis kuitilla?” ”Ai jaa, sitten kaksi. Mutta muistinkin juuri, etten taida nyt ehtiä, kun tarttee tonne työkkäriin…”
Palataanko taas tähän vanhaan malliin?
Kun hallitus vuosi sitten korotti kelakorvauksia, hyvin pian saatiin tutkittua tietoa, että korotus ei näytä toimivan toivotulla tavalla. Sen perusteella hallitus päätyi nopeasti korjaamaan mallia.
Toivottavasti myös kotitalousvähennyksen heikennyksen vaikutuksia kaivellaan mieluummin heti kuin joskus kadon jo käytyä yritysjoukossa. Vaikkei vähennystä nostettaisi ihan entiselle tasolle, se kannattaisi tehdä kiireesti, vaikka kesken vuoden. Viisas oppii virheistään.
Antti Marttinen
Julkaistu Aamulehdessä 9.1.2025
peaceofcakemedia.com 